Suomi on ohjattava kestävälle tielle uuden hyvinvoinnin luomiseksi. Tehdään puhtaasta ympäristöstä valttikorttimme, luodaan hyvinvointia ennaltaehkäisemällä ongelmia ja otetaan kaikki mukaan päätöksentekoon.
1) Puhdas ympäristö valttikortiksi
-Puhdas ympäristö, kaunis luonto ja ilmastoystävällinen teknologia ovat maamme vahvuuksia. Tehdään Suomesta ilmastopäästötön vuoteen 2050 mennessä. Suunnataan tuet päästöttömiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.
-Tehostetaan luonnonsuojelua. Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja pidetään kiinni jo sovituista ympäristönsuojelutavoitteista.
-Tehdään ympäristömatkailusta ja luonnon rauhasta sekä kauneudesta maamme vetonaula.
-Luodaan uutta työtä vihreällä teknologialla: Investoidaan energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.
-Otetaan eläinten hyvinvointi niitä koskevien päätösten lähtökohdaksi. Lopetetaan turkistarhaus, tehostetaan uhanalaisten lajien suojelua, parannetaan huomattavasti tuotantoeläinten kohtelua ja estetään lemmikkieläinten kaltoinkohtelu.
-Tehdään Itämerestä terve vähentämällä päästöjä ja edistämällä aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.
-Edistetään pyöräilyä, raideliikennettä, joukkoliikennettä ja yhteisautoilua. Rakennetaan tunnin juna Turusta Helsinkiin ja tehdään raideliikenteestä edullisempaa avaamalla se kilpailulle.
-Suunnitellaan ja kaavoitetaan kaupunkialueita kauaskatseisesti ja kestävästi. Rakennetaan viihtyisää lähiympäristöä.
-Siirrytään käyttämään ja tuottamaan uusiutuvaa energiaa. Parannetaan energiatehokkuutta, vähennetään energiankulutusta ja tuotetaan enemmän energiaa tuulella, auringolla sekä uusiutuvalla biovoimalla.
–Ehkäistään ympäristörikollisuutta tehokkaammalla valvonnalla ja tiedotuksella kehittyvästä ympäristölainsäädännöstä.
2) Hyvinvointia ongelmat ehkäisemällä
-Ongelmien ennaltaehkäisy on sekä säästötoimenpide että investointi. Lisätään ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita, nuorten mielenterveyspalveluita, koulujen resursseja ja terveydenhuoltoa.
-Taataan kaikille opiskelijoille kunnollinen terveydenhuolto. Pyritään takaamaan kaikille tasavertaisen hyvä terveydenhuolto ikään, työhön tai koulutustaustaan katsomatta.
-Turvataan kaikille opiskelijoille maksuton koulutus ja elämiseen riittävä opintotuki.
-Ehkäistään syrjäytymistä tarttumalla tositoimiin nuorisotyöllisyyden lisäämiseksi ja nuorisotakuun toteuttamiseksi. Täysin vailla työkokemusta oleva nuori jää helposti työttymyyden kierteeseen.
-Panostetaan laadukkaaseen koulutukseen ja koululaisten hyvinvointiin. Lopetetaan kouluista ja lapsista säästäminen.
–Vähennetään köyhyyttä laadukkailla julkisilla palveluilla, työn tasaisemmalla jakamisella ja riittävällä toimeentulolla.
-Tehdään työnteosta aina kannattavaa ja siirrytään sosiaaliturvaa yksinkertaistavaan perustuloon. Perustulon ideana on helpottaa itsensätyöllistäjien sekä pätkätyöläisten asemaa ja poistaa työelämän epävarmuutta.
-Siirrytään kohti elvyttävää talouspolitiikkaa – Luodaan työpaikkoja investoimalla mm. raiteisiin, energiatehokkuuteen, vihreään teknologiaan, IT-alalle ja palveluihin. Ehkäistään harmaata taloutta, kitketään verovälttelyä ja puututaan veroparatiiseihin.
-Taataan tasa-arvoinen kohtelu kaikille, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Saatetaan tasa-arvoinen avioliittolaki voimaan viipymättä. Parannetaan naisten asemaa työelämässä ja miesten asemaa kotona: pienennetään miesten ja naisten palkkaeroja, jaetaan vanhempainvapaiden kustannukset kaikkien työnantajien kesken ja jaetaan vanhempainvapaat tasaisemmin isille ja äideille.
-Kannetaan globaali vastuumme inhimillisellä maahanmuuttopolitiikalla, lisäämällä kehitysapua ja edistämällä rauhaa ulkopolitiikassa.
3) Kaikki mukaan päätöksentekoon
-Yhteisistä asioista täytyy päättää yhdessä. Kun enemmän ihmisiä osallistuu päätöksentekoon, ovat päätökset laadukkaampia ja ihmiset onnellisempia sekä tyytyväisempiä päätöksiin.
-Annetaan ihmisille suoria vaikutusmahdollisuuksia asiakysymyksiin kansalaisaloitteiden, kansanäänestysten ja kansalaispäätösten eli kansalaisten aloitteesta tapahtuvien kansanäänestysten kautta.
-Kehitetään kansalaisaloitetta sitovampaan muotoon, jonka myötä aloitteen sisällöstä voitaisiin järjestää sitova kansanäänestys.
–Ehkäistään syrjäytymistä osallistamalla ihmisiä päätöksentekoon. Kaikkien täytyy kokea että he pystyvät vaikuttamaan ja ovat osa yhteiskuntaa.
-Lisätään avointa ja osallistuvaa demokratiaa osallistuvan budjetoinnin, palvelupaneeleiden ja kuulemisten kautta.
-Taataan ihmisten osallistuminen päätösten valmistelusta lähtien. Lisätään kansalaisfoorumeita sekä sähköisiä kommentointimahdollisuuksia ja avataan julkinen tieto kaikkien käyttöön.
-Turvataan lähidemokratia isoissa kunnissa kaksiportaisella mallilla: Ylemmällä tasolla päätetään esimerkiksi verotuksesta, kaavoituksen suurista linjoista, terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä ja alemmalla tasolla (esimerkiksi kaupunginosavaltuustoissa ja -lautakunnissa) lähikaavoituksesta ja -palveluista.
-Avoimuuden on oltava päätöksenteon lähtökohta. Eduskunnan valiokuntien ja kunnan lautakuntien toiminta tulee avata julkisuudelle, vaalikampanjoille tulee asettaa tarpeeksi matalat budjettikatot ja lobbauksen sekä sidonnaisuuksien on oltava avoimia.
–Annetaan nuorten päättää. Lasketaan äänestysikärajaa viiteentoista, lisätään nuorten kuulemista ja annetaan nuorisovaltuustoille valtaa päättää.
–Hajautetaan valtaa. Estetään vallan keskittyminen muuttamalla lakia niin, että luottamushenkilön on luovuttava alemmasta luottamustoimesta ylemmän pestin saadessaan. Estetään luottamushenkilöiden ristisidonnaisuudet.
