Julkaistu Turun Ylioppilaslehdessä. Suomen ongelma ei ole koulutusohjelmaa vaihtavat opiskelijat, vaan opiskelijat, jotka saavat liian kapea-alaisen koulutuksen. Opiskelijat, jotka joutuvat lukitsemaan koulutusvalintansa liian nuorena, ilman riittävää tietoa mahdollisimman monista vaihtoehdoista ja opintojen sisällöistä. Koulutuspolitiikan nykylinja pakottaa opiskelijan valitsemaan alansa oikein heti alkuunsa, mikä johtaa yhä enenevissä määrin välivuosiin. Valinnan tärkeyden kasvaessa valintaa mietitään pidempään. Mikäli…
Blogi
Paikallinen, kansainvälinen Itämeri
Suvullani on kesämökki Varsinais-Suomen saaristossa. Olen viettänyt paljon aikaa saaristossa ja muistan lapsena katselleeni laitureilta meren pohjaa puolentoista metrin syvyyteen. Viime kesänä laiturilta näkyi lähinnä sameaa vettä ja rehevöitynyttä kasvustoa. Maailman saastunein sisämeri Itämeri on paitsi kansainvälinen, myös paikallinen toimintakenttä ja suojelun kohde. Veden laadun parantamiseksi tärkeintä on vähentää mereen tulevaa ravinnekuormitusta. Ylivoimaisesti suurin kuormittaja…
Ympäristörikollisuuteen puuttuminen kaipaa asennemuutosta
Rikokset kiinnostavat. Julma murhaaja tappaa viimeiseen asti hiotun suunnitelman avulla. Elokuvassa motiivit ovat piilossa viimeiseen asti. Lopussa paha saa palkkansa. Kun rikoksen uhrina onkin ympäristö, kuvio monimutkaistuu. Ympäristörikokset eivät ole mediaseksikkäitä. Ne eivät myöskään ole aina lainsäädännöllisesti yksinkertaisia. Ympäristörikos on eliötä tai elinympäristöä vahingoittava tai pilaava teko. Lähtökohtana on Suomen perustuslain 20 § eli ympäristöperusoikeussäännös,…
Laadukas koulutus on parasta nuorisotakuuta
Julkaistu Nordhumlassa. Jokainen ihminen tarvitsee toimeentuloa voidakseen elää. Parhaassa tapauksessa tämä toimeentulo hankitaan mielekkäällä ja sopivan haastavalla työllä. Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutus onkin yksi tärkeimpiä pitkien ja yhtenäisten työurien takeita. Siksi koko ikäluokalle on tarjottava perusasteen jälkeinen koulutus. Laadukas koulutus on tie monipuoliseen osaamiseen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen…
Mitä mitataan, sitä tehdään – BKT:n rinnalle tarvitaan uusia hyvinvointimittareita
Julkaistu Maailmantalouden tekijät -kampanjan blogissa. BKT, bruttokansantuote, on yhteiskunnan taloudellisen tuottavuuden ja aktiivisuuden mittari. Sitä ei ole koskaan tarkoitettu hyvinvoinnin mittariksi: Näin totesi jo mittarin kehittäjä Simon Kuznets vuonna 1941. BKT kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen teollisuusyhteiskunnan tarpeisiin. Tällöin tavoiteltiin mahdollisimman suurta ja nopeaa talouskasvua. Ympäristön kestävää käyttöä, sosiaalista vaikutusta ja luonnonvarojen rajallisuutta ei huomioitu. Kärjistäen…
Opintotuen rajaaminen lisäisi eriarvoisuutta ja opiskelijoiden pahoinvointia
Eduskunta päätti eilen hallituksen esityksestä äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Lopullisesti asiasta äänestetään huomenna perjantaina asian toisessa käsittelyssä. Kakkostutkintoon ei siis esityksen mukaan myönnettäisi tukea, vaikka tukea ei olisi nostettu lainkaan ensimmäiseenkään tutkintoon. Opintotuki on nykyäänkin tiukasti rajattu sekä riittämättömän suuruinen ja sen myöntäminen vaatii tietyn määrän opintosuorituksia. Uudistus lisäisi…
Köyhyyttä vähennettävä niin Suomessa kuin maailmalla
(Julkaistu Aamuset-lehdessä) Hallitus esitteli helmikuussa vuoden ensimmäisen lisätalousarvioesityksen. Esityksessä on osoitettu 15 miljoonan euron leikkausta kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen osoittaa hallituksen piittaamattomuutta kaikista heikoimmista ja ilmastonmuutoksen torjumistyöstä. Kehitysyhteistyöstä on esitetty julkisuudessa kovin yksipuolisia ja virheellisiäkin näkemyksiä. On vaadittu kehitysavun puolittamista ja annettu ymmärtää, ettei kehittyviin maihin saisi vapaaehtoiskeräyksilläkään kerätä apua niin kauan, kun kenelläkään…
Raha ratkaisee päätöksenteossa liikaa
Kuka käyttää todellista valtaa? Millä tavalla kansan ääni kuuluu päätöksenteossa? Missä menee hyväksyttävän ja kyseenalaisen edunvalvonnan raja? Kun EU:n kemikaalilakia eli REACH:ia valmisteltiin, mepit jättivät eri valiokunnissa kaiken kaikkiaan tuhansia muutosehdotuksia. Huomattava osa niistä oli sanamuodoltaan identtisiä toisten meppien ehdotusten kanssa. Vihreä ryhmä palkkasi tutkijan selvittämään, mistä meppien ehdotukset olivat peräisin. Kävi ilmi, että niistä…
Puhe vihreiden pj-päivillä
Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus. Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta. Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit, ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat…
Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta
Perussuomalaisten Timo Soini, Jussi Halla-aho ja Juho Eerola kuvailivat maahanmuuttoa taloudelliseksi ongelmaksi (HS Kotimaa 6. 1.). Eerola mainitsi jutussa muun muassa, että ”maahanmuuttajista iso osa on tulonsiirtojen varassa eläviä”. Poliitikoilta on vastuutonta leimata koko maahanmuutto taloudelliseksi rasitteeksi. Toivoisimme Helsingin Sanomilta kriittisyyttä, kun lehti uutisoi poliitikkojen populistisia kommentteja – etenkin kun esitetty väite ei pidä paikkaansa….