Tänään uutisoitiin asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän esittävän, että yleinen asevelvollisuus Suomessa säilyy. Sikäli hassua, että Suomessa ei ole yleistä asevelvollisuutta. Velvollisuus koskee puolta väestöä, eikä tälle ole mitään perusteluita. On miehiä alentavaa ja naisia syrjivää väittää, että vain miehet olisivat sotakoulutuksen tarpeessa. Käsittämätöntä epätas-arvoa.
Jottei menisi pyörän uudelleenkeksimiseksi, liitän alle Vakka-Suomen Sanomissa julkaistun vastineeni Ilkka Kanervan armeijakirjoitukseen, joka julkaistiin Turun Sanomien lisäksi myös Vakka-Suomen Sanomissa.
Armeijan kehittämisen lähtökohdaksi tasa-arvo
Julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 23.9.2010
Ilkka Kanerva (kok) kritisoi Vakka-Suomen Sanomissa 16.9. Vihreiden esittämää asepalvelusmallia, muttei itse esitä varteenotettavia vaihtoehtoja armeijan kehittämiseksi. Kanerva väittää, että puolustuspolitiikkamme perusjalkana on yleinen asevelvollisuus ja näin tulisi olla jatkossakin. Väite on tyhjä, sillä asevelvollisuutemme ei missään vaiheessa ole ollut yleinen.
Puolet suomalaisista ovat asevelvollisuuden piirissä, puolet taas eivät. Velvollisuuden piiriin valikoidutaan syntymästä ilman minkäänlaisia järkiperusteita. On miehiä alentavaa ja naisia syrjivää väittää, että vain miehet olisivat sotakoulutuksen tarpeessa. Silti Kanerva puhuu ainoastaa ”miesmääristä” ja ”armeijan harmaisiin valjastettavista suomalaisista nuorista miehistä”. On uskomatonta, että Suomessa 2000-luvulla ajatellaan ja toimitaan näin epätasa-arvoisesti.
Kanerva toteaa myös, että vaikka perinteisen sodan syttymisen uhka Suomessa on pieni, sen mahdollisuus on silti olemassa. Myös kovin monen muun uhan, kuten terrorismin, ympäristökatastrofien, öljyvuodon, tietoyhteiskunnan ongelmien, ilmastonmuutoksen tai epidemian, mahdollisuus on olemassa. Eikö näihin nykymaailman todellisiin ja todennäköisempiin uhkiin tulisi varautua? Nykymallista armeijaa puolustavilta olisi myös mielenkiintoista kuulla, minkälainen sotilaallinen uhka meihin tällä hetkellä yksilöidysti eriteltynä kohdistuu.
Kanervan mukaan ”kiistämätön tosiasia on, ettemme pysty pitämään yllä uskottavaa sotilaallista puolustusta ilman yleisen asevelvollisuuden tuottamaa reserviä”. Toteamus on naurettava, sillä väite voidaan toki kiistää, ja puolustuksen uskottavuuskin riippuu täysin näkökulmasta. Koko maa voitaisiin kattaa pienemmälläkin reservillä, ja ajassa, jossa mahdollinen sotilaallinen uhka kehittyisi, voitaisiin perusvalmiutta nostaa tarpeelliselle tasolle ja velvoittaa tarpeellinen määrä kansalaisia
suorittamaan asevelvollisuuden.
Lisäksi Kanerva väittää, että palkka-armeijan ylläpitokustannukset olisivat valtiolle huomattavasti kalliimpia kuin nykyinen järjestelmä. Hän ei kuitenkaan esitä minkäänlaisia laskelmia tai perusteluita tällekään väitteelle. Mahdollisen suppeamman armeijan ylläpito ei tietenkään mitenkään automaattisesti ole kalliimpaa: Tämä nähdään jo kansainvälisissä eri maiden erilaisten mallien kustannusvertailuissa. Lisäksi nykyisessä asepalvelusmallissa lähes puolella väestöstä opinnot viivästyvät vähintään vuodella tai kahdella, mikä johtaa luonnollisesti valtion verotulojen menetykseen. Näitä ja vastaavia välillisiä kuluja ei usein lasketa armeijan kustannuksiksi.
On väistämätön tosiseikka, että armeijaa on kehittettävä. Lähtökohtana on oltava velvollisuus kaikille, esimerkiksi jonkinlainen kansalaispalvelus, tai vapaaehtoisuus kaikille. Tasa-arvon on oltava keskeinen asia armeijan kehitystyössä.
Saara Ilvessalo
Oik. Yo, Turun varavaltuutettu (vihr)
Kuinkahan kivikaudella mahdat olla?
Opiskelet oikeustiedettä, muttet ole sisäistänyt, että valtion tehtävänä on säädellä jne yksilöiden yhteiskunnallista toimintaa.
No yksilöiden toimintapiiri on nykyään niin monissa asioissa koko maailma, että valtion tulisi seurata perässä, ja olla koko maailman kokoinen voidakseen tehdä tehtävänsä.
On viittä vaille naurettavaa ajaa tässä vaiheessa ”parannuksena” läpi jotai yleistä velvollisuutta kaikile kansallisvaltiota kohtaan. Koko kansallisvaltio pitäisi käytännössä romuttaa, ja tehdä siitä vaikka maakuntamuseoiden tapainen, aikoinaan puoliksi hatusta heitettyjen, sittemmin joillekin kansanosille vakiintuneiden perinteiden suojelumuseo.
Siis jos ajat tähän maailmaan vielä nykyistä suurempaa velvollisuutta palvella kansallisvaltion kansallisarmeijaa, luot maailmaan vain lisää teennäistä vastakkainasettelua nationalismin kautta, ja sitä kautta lisää sotia.
Jos todella haluat asioita kehittää ja rauhaa ajaa, potki maailmanvaltiota liikkeelle. YK:n rauhanturvajoukot ja erinäiset ”tuomioistuimet” ovat jo hyvä alku.