Luottamustoimet pyörähtivät käyntiin

Kuten monet varmasti jo tietävät, on merkittävimmät luottamuspaikat Turussa jaettu. Minut valittiin opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon sekä ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan varajäseneksi. Molempiin olen äärettömän tyytyväinen ja molempien lautakuntien kokouksiinkin olen jo päässyt! Lisäksi olen tiiviissä yhteydessä muihin lautakuntiin valtuustoryhmän kautta. Erityisesti nuorisolautakunnan Vihreiden kanssa olemme pohdiskelleet, miten avustusjärjestelmää saisi tuuletettua. Vai miltä kuulostaa se, että järjestö X saa kymmenesosan järjestön Y avustuksista, vaikka jäseniä ja aktiivista toimintaa sekä rahan tarvetta molemmissa on yhtä paljon? Lisää mm. nuorisolautakunnan pöytäkirjassa. Ei avustuksia voi vetää hatusta sen mukaan, että ”ennenkin on annettu näin paljon”!

Lautakuntatoimintaan tarvitaan paljon näkökulmia ja koulutusta. Erityisesti jälkimmäistä onkin tarjolla, ja aion ottaa tilanteesta vaarin tai mummon aina kun vain kykenen. Perspektiivejä erityisesti omien lautakuntieni osalta sen sijaan toivoisin enemmänkin. Nyt siis toivon, ettette jäisi kahvipöytäkeskustelujen tasolle siinä, miksei Turussa tehdä sitä tai tätä. Ottakaa yhteyttä! Kaikki kysymykset, ihmetykset, rakentava palaute, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan! Maailmaa on vaikea parantaa yksin.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan tiistain kokouksessa ratapiha-alueen osayleiskaavahedotus meni suoraan pöydälle kiireisen aikataulun takia. Olisin halunnut aiheesta tarkemman esittelyn, sillä kaava vaikutti kokonaisuudessaan hyvältä. Yli-Maarian asemakaavaehdotuksessa mietityttää lähipalvelujen puute. Muuten voin näyttää vihreää valoa yleiselle pohjoiseen laajentamiselle: eipä tarvitsisi lähteä sorkkimaan saaria. Linnankadun ja kirjaston edustan katu- ja liikennesuunnitelmat, joista onkin jo uutisoitu kiitettävästi, rauhoittaa vanhan pääkirjaston edustaa autoilta. Kyselin lautakunnan kokouksessa alueen pyöräteistä ja esteettömyydestä – nupukivetys on hyvä autojen mutta huono pyöräilijöiden ja pyörätuolien liikkumisen kannalta. Ympäristön kaavoituksessa taas suututtaa se, ettei keskustaan yhäkään pääse pyörällä Tuomiokirkon suunnalta järkevästi.

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston kokous oli paljon lyhempi ja tunnelmaltaan rennompi. Päätimme mm. Cygnaeuksen ja Sirkkalan koulujen opetusryhmien koosta, erityisopettajan viran perustamisesta ja Sirkkalan koulun kolmannen luokan A1-kielestä. Pöytäkirja (jonka tarkastamisesta muuten olen vastuussa) löytyy Turun sivuilta.

Loppuun vielä muistutus maanantaisesta rauhanomaisesta mielenosoituksesta toriparkkikansanäänestyksen puolesta! Lähdemme 16.2. klo 17 Kauppatorilta ja kävelemme kaupungintalon eteen. Luvassa performansseja, kylttejä, sloganeita, puheita ja mielipiteitä. Toivottavasti kaupunginvaltuusto kuuntelee kansaa ennen kokoustaan, jossa asiasta päätetään. Muutamia syitä kannattaa kansanäänestystä toriparkista:

1. Valtuutetut ovat vaihtaneet mielipiteitään vaalien jälkeen. Mitään asiaa koskevaa uutta tietoa ei kuitenkaan ole esitetty. Turkulaiset eivät syystä luota pelkkään edustukselliseen demokratiaan toriparkkiasiassa.
2. Turkulaisia ei ole kuunneltu toriparkkiasiassa.
3. Vaalien alla vallalla oli tieto, että vanha valtuusto päättäisi toriparkkiasiasta. Osa äänestäjistä jätti näin ollen perustellusti huomiotta torikaavakysymyksen äänestyspäätöksessään.
4. Äänestys tulisi Turun kokoisessa kaupungissa maksamaan n. 3€/äänestäjä. Demokratialle ei voi asettaa ylärajahintaa! Jos hinta on liian iso, sulkee se pois koko menettelyn kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheesta riippumatta. Monille toriparkki on merkittävämpi asia kuin vaikkapa kuntaliitos.
5. 13 000 ihmistä vajaassa kahdessa viikossa allekirjoitti ja täytti tietonsa kansanäänestysaloitteeseen – Kestäviä perusteluja tämän sivuttamiselle ei ole. Allekirjoitukset keräsi pieni vapaaehtoisten joukko olemattomin varoin. Jo tämä osoittaa, että asia kiinnostaa.
6. Toriparkki on mitä parhain kohde kunnalliselle kansanäänestykselle: helppotajuinen, yleisesti tunnettu ja kaikkia koskettava. Miten turkulaisilla voi olla tarpeeksi tietoa äänestää ehdokasta, jonka tarkoitus on päättää kaikesta, jollei heillä muka ole tarpeeksi tietoa päättää toriparkista?
7. Sveitsissä, jossa kansanäänestykset ovat arkipäivää, ihmiset ovat yhteiskunnallisesti valveutuneempia.
8. Suomessa järjestetyissä kunnallisissa kansanäänestyksissä keskimääräinen äänestysprosentti on noussut korkeammaksi kuin esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa. (67,8 ja 61,3)
9. Turun Sanomat (osakas Turun Toriparkki Oy:ssä) on uutisoinut asiasta puolueellisesti.
10. Kansanäänestyksellä asialle voidaan saada lopullinen ratkaisu, eikä kysymystä enää tarvitse jäädä vatvomaan.
11. Toriparkista voidaan äänestää yksinkertaisesti, sanomatta jollekin muulle asialle juuta tai jaata.
12. Turun päättäjät eivät voi aliarvioida kuntalaisen harkintakykyä kun kyseessä on heidän oma kaupunkinsa.
13. Varsinkaan toriparkin puolustajat eivät ole halunneet keskustella vaihtoehdoista keskustan kehittämisestä ilman toriparkkia, joten nyt siihen olisi mahdollisuus.
14. Suomessa vielä mikään kunnallinen kansanäänestys ei ole lähtenyt kuntalaisten aloitteesta. Nyt asian tärkeydestä kertoo jo sekin, että ihmiset ovat nyt itse lähteneet tekemään aloitetta.
15. Kuntavaaleissa ei ”jo äänestetty toriparkista”. Kuntavaaleissa äänestysprosentti Turussa jäi hieman alle 60 prosenttiin, eli noin 60 000 turkulaista jätti äänestämättä eikä näin ollen kertonut kantaansa toriparkista.
16. Useampi puolue hyssytteli toriparkkiasiaa ennen vaaleja. Se ei siis ollut missään määrin ”keskeinen teema”.
17. Eipä ihme, kun entiset turkulaiset muuttavat ympäryskuntiin ja vievät verotulot mennessään. Ensin halveksutaan kansan tahtoa, omia työnantajia, ja sen jälkeen ihmetellään, miksi Turku on konkurssissa!
18. Turku voi olla esimerkkinä viemässä Suomea kohti osaannuttavaa demokratiaa, jossa suora kansanvalta toimii epäsuoran lisänä. Kaksi edellä mainittua siis toimivat mainiosti rinnakkain.
19. Kansanäänestys on neuvoa-antava, joten se ei ”sido liiaksi valtuutettujen käsiä”.
20. Vaalirahoituksen puutteellinen julkisuus, toriparkin takana olevien yritysten kulissien takainen vaikutustyö ja suurimpien poliittisten ryhmien erilaiset sopimukset eivät anna turkulaisille äänestäjille mahdollisuutta täysin tietoisina arvioida päätösprosessia. Se ei ole avoin ja läpinäkyvä.
21. Kansanäänestystä vastaan ei ole kestäviä argumentteja.
22. Kansanäänestyksen vastustajat ovat pitkälti toriparkin puolustajia. Toriparkin kannattajat eivät ilmeisesti luota omien perusteluidensa olevan riittävän vakuuttavia turkulaisten silmissä. Pelkäävätkö he, että äänestäjien enemmistö tekee ”väärän” päätöksen?
23. Demokratiassa tärkeiden ratkaisujen pitäisi perustua kansalaisten mahdollisimman laajasti ilmaisemaan ja selkeään mielipiteeseen.
24. Kansanäänestyksen kustannukset ovat jopa pienet suhteutettuna siihen, miten paljon rahaa on jo mennyt toriparkin käsittelyyn ja hallintokuluihin, tulevista suunnittelu- ja varsinaisista rakennuskustannuksista puhumattakaan. Lopullisesti parkkihallin joutuisivat maksamaan keskustan asiakkaat.
25. Osa valtuutetuista on sidottuna oman ryhmänsä enemmistön kantaan, eikä tässä ole kyse demokratiasta. Kansanäänestys toriparkista on syytä järjestää.