Turun kaupunginvaltuusto päätti rakennusjärjestyksen muuttamisesta kokouksessaan 15.2. Rakennusjärjestys vaikuttaa suuresti siihen, minkälaista Turkua meillä jatkossa rakennetaan.
Uudistuksessa on paljon hyvää. Esimerkiksi aurinkopaneeleiden ja pienten ulkotarjoilualueiden luvanvaraisuutta sekä vaatimusta parkkipaikkojen rakentamisestaon kevennetty. Vihreät esitti kuitenkin parannuksia vihertehokkuuden ja polkupyörien pysäköintipaikkojen vaatimuksiin, mutta hävisimme valitettavasti äänetykset.
Vihertehokkuus kuvaa kasvillisuuden ja muun sadevettä läpäisevän pinnan suhdetta rakennettuun pinta-alaan. Vihertehokkuutta lisäävät esimerkiksi puut, pensaat, nurmikot, istutusaltaat, viherkatot, -seinät ja -kivetykset sekä vesielementit. Valmistelussa alun perin velvoittavaksi kirjattu vihertehokkuus päädyttiin vaihtamaan tavoitteeksi rakennusliikkeiden kritiikin vuoksi. Tähän taipuminen on käsittämätöntä, sillä Helsingin, Vantaan ja Tampereen esimerkit osoittavat, ettei haluttua tasoa saavuteta ilman velvoittavuutta.
Hulevesien hallinta maksaa meille turkulaisille jo nyt vähintään 2,8 miljoona euroa joka vuosi. Päälle tulevat sadevesivahingoista aiheutuvat kustannukset. Ilmaston lämmetessä sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat. Ilman kattavia, vettä tonteilla viivyttäviä viherinfraratkaisuja on sadevesitulvia mahdoton estää: kellareihin päätyvää vettä, pahimmillaan katkoksia kaukolämmön ja sähkön jakeluun, IT-järjestelmien kaatumista sekä liikenteen, myös ambulanssien, kulun vaikeutumista. Päättäjillä on vastuu varmistaa, että nämä riskit ja kustannukset minimoidaan. Kattava viherinfra on tässä avainasemassa ja vihertehokkuuden velvoittavuus keino tämän varmistamiseksi.
Viherinfralla saavutetaan myös muuta. Mereen päätyy vähemmän roskia, ravinteita ja epäpuhtauksia. Kasvit parantavat viihtyisyyttä ja ilmanlaatua, tasaavat lämpötilavaihteluja ja vaimentavat melua, mikä tuo mukanaan terveyshyötyjä. Viherinfra toimii myös elinympäristönä kasvi- ja eläinlajeille, tukien luonnon monimotoisuutta tiiviillä kaupunkialueilla.
Esitimme rakennusjärjestykseen parannuksia myös erikoispyörien pysäköinnille sekä peruskoulujen pyöräpaikoitukseen. Erikoispyörille, kuten kuormapyörille, pitää mielestämme varata enemmän pysäköintitilaa asuinrakennksiin jatyöpaikoilla. Ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevien peruskoulujen osalta esitimme pyöräpaikkojen lisäämistä. Peruskouluihin tulisi lisäksi toteuttaa asianmukaiset säilytystilat skeitti- ja potkulaudoille sekä oppilaiden muille vastaaville kulkuvälineille.
Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki, hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on päätetty vähentää ja kestävien kulkutapojen osuutta kasvattaa. Nämä eivät toteudu strategisilla kirjauksilla – toteutuminen vaatii käytännön päätöksiä, kuten tarpeeksi kattavan pyöräpysäköinnin edellyttämistä.
Kaupunkiluontoa ja ilmastoa voi puolustaa sanoissa tai teoissa. Teoilla määritellään, miten tosissaan Turun päättäjät ovat sitoutuneet strategioihin kirjattuihin tavoitteisiin. Valitettavasti kokoomuksesta, SDP:stä, keskustasta, perussuomalaisista, RKP:stä tai yhden hengen ryhmistä ei löytynyt ymmärrystä ottaa ilmastoriskeihin varautuminen tosissaan, ja minimoida niistä koituvat taloudelliset vaikutukset.
