Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.
Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.
Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.
Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.
Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.
Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.
Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.
Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.
Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.
Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.
Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.
