Äkkiä Helsinkiin – ja takaisin

Niin sanottu aivovuoto on hallaa Varsinais-Suomen kehittymiselle ja menestymiselle. Nyt vain noin joka toinen Turun korkeakouluista valmistunut työllistyy Varsinais-Suomen alueelle. Lopuista suurin osa päätyy pääkaupunkiseudulle.

Turun Sanomissa on viime päivinä uutisoitu ansiokkaasti niin kutsutusta ”tunnin juna” -hankkeesta, jonka myötä matka Turun ja Helsingin välillä lyhenisi puoleen nykyisestä kahdesta tunnista.

Väylä on osa EU:n ydinrataverkkoa, ja sen myötä rakennettaisiin uusi rata välille Espoo–Lohja–Salo sekä kaksoisraiteet välille Turku–Salo. Radan rakentamisen on arvioitu maksavan 1,3 miljardia, mistä 20–50 prosenttia saataisiin EU-rahoituksena.

Tunnin junalla on monia etuja sekä koko maalle että Varsinais-Suomelle. Junalla matkustaminen on tehokasta, nopeaa ja ekologista, ja Turun sekä Helsingin välillä nopea junayhteys nivoisi kaksi korkeakoulukaupunkia paremmin yhteen.

Monet matkustavat jo nykyisellään Turusta lähes päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Tunnin junan avulla useampi voisi asua Varsinais-Suomessa työskennellessään tai vieraillessaan muuten useasti pääkaupunkiseudulla.

Näin Varsinais-Suomi olisi tavallaan osa Helsingin työssäkäyntialuetta. Matkan ajallinen kesto olisi sama kuin monesta Helsingin lähiöstä tai ympäryskunnasta Helsingin keskustaan.

Nopean junayhteyden tarpeellisuutta on kritisoitu sanomalla, ettei matkustajamäärä Turun ja Helsingin välillä ole kasvanut siihen malliin, että nopeampaa yhteyttä tarvittaisiin.

Ajatusmalli pitäisi kääntää toisin päin: matkustajamäärä saadaan nimenomaan kasvamaan kehittämällä väliä nopeammaksi. Vaikka investointi kaikkien isompien rakennushankkeiden tavoin on kallis, on se hyvää työllistävää elvytystä, joka maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa.

Nopeasta junasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jollei sillä ole varaa matkustaa. Junalippujen alituinen kallistuminen saataisiin taittumaan, jos VR:n monopoliasema purettaisiin ja liikennöitsijät toimisivat nykyistä kustannustehokkaammin.

Ensi vaiheessa Turku–Salo-rataa voitaisiin parantaa niin, että sillä voidaan aloittaa paikallisjunaliikenne nykyistä lyhemmin vuorovälein.

Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on graduaan tekevä oikeustieteen opiskelija ja Turun kaupunginvaltuutettu (vihr).