Kuluneen talven kunnossapito-ongelmat alkavat olla niin sanotusti menneen talven lumia, mutta niistä on opittava tulevaa varten. Jätin kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitän seuraavaa:
- tehdään selvitys siitä, paljonko Turun kunnossapidon epäonnistuminen on rasittanut terveydenhuoltoa ja minkä hintaiseksi se on tullut
- talvikunnossapitoon panostetaan syksyllä 2022 talousarviossa ja suunnitelmissa selvityksen tulosten mukaiset lisäresurssit
- talvikunnossapidossa priorisoidaan jalkakäytävien ja pyöräteiden hoito
Aloite valmisteltiin yhdessä Turun vihreät ry:n kanssa ja heidän toiveestaan. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 30 valtuutettua eli lähes puolet koko valtuustosta – Kiitos teille tuesta!
Taakse jäänyt talvi on ollut todella vaikea pyöräilylle ja jalankulkijoille. Jatkuva sulaminen ja pakastuminen ovat toki haasteellisia teiden kunnossapidolle, mutta kunnossapidon puutteet, riittämätön resursointi ja ongelmallinen priorisointi ovat talven aikana tulleet selkeästi esille.
Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat tutkitusti suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Lisäksi liukastumistapaturmat johtavat useammin henkilövahinkoihin. Vahinkojen ennaltaehkäisy riittävällä jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapidolla olisi huomattavasti halvempaa kuin nykyinen seurausten hoito.
Talvi 2021–2022 on osoittanut, ettei kunnossapito ole pystynyt vastaamaan siihen tarpeeseen, joka kaupunkilaisilla on talviliikkumisessa. Turun ilmastotavoitteiden mukaisesti turkulaisia pitäisi kannustaa ja tukea kestävien liikennemuotojen käytössä, mutta tässä on epäonnistuttu erityisesti tänä talvena. Tutkimukset osoittavat, että kävely on nykyisellään merkittävästi henkilöautolla kulkemista vaarallisempaa kuljettua kilometriä kohti tarkasteltuna, mikä osaltaan vähentää kestävien kulkumuotojen houkuttavuutta.
Erittäin vaikeassa asemassa ovat olleet ikäihmiset ja heidänkin joukossaan esim. rollaattorin kanssa liikkuvat. Ikäihmisten vapaaehtoisen liikkumisen puute kostautuu nopeasti kunnon heikkenemisenä ja tuntuvina hoitokustannuksina, ja suomalaiset ikään katsomatta liikkuvat liian vähän aiheuttaen kasvavia kustannuksia yhteiskunnalle. Iäkkäät naiset ovat tutkimusten tulosten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa, kun kävely- ja pyöräväylien kunnossapito laiminlyödään nykyisellä tavalla.
Lisäksi liukkaus, lumiset ja jäiset vallit esim. Fölin pysäkeillä ovat aiheuttaneet kaatumisia ja rasittaneet muutenkin kiireistä terveydenhuoltoa. Jalkakäytävien ja pyöräteiden surkea kunto on myös esteettömyyskysymys. Kyseessä on siis ongelma paitsi taloudelle ja ilmastolle, myös tasa-arvolle, esteettömyydelle ja kansanterveydelle.
Esitämme, että
-tehdään pikaisesti selvitys siitä, paljonko Turun kunnossapidon epäonnistuminen on rasittanut terveydenhuoltoa ja minkä hintaiseksi se on tullut
-talvikunnossapitoon panostetaan syksyllä 2022 talousarviossa ja suunnitelmissa selvityksen tulosten mukaiset lisäresurssit
-talvikunnossapidossa priorisoidaan jalkakäytävien ja pyöräteiden hoito
Hyvä teko näin esteettömyyspäivänä. Ajattelen asian myös niin päin, että kyse ei ole aina liukastumisesta. Tällainen keli hidastaa myös vaikka sydänoperoidun (esim. ohitusleikkaus) kuntoutumista. Kävely tekee hyvää monen operaation jälkeen, mutta liukkaalla jännittäminen varmasti hidastaa tuota ja vähentää uskallusta lähteä ulos. Tiedän, että Tyksissä on ollut täyttä osin siksi, että jatkohoitopaikat on täynnä. Eli kuntoutuminen ei tuollaisissa talvikeleissä varmastikaan ole tehokasta.