Turun pyöräliikenteen verkkosuunnitelma oli loppukesästä julkisesti kommentoitavana. Aihe, kuten liikennepolitiikka aina, herätti paljon keskustelua ja kiitettävästi kommentteja. On hienoa, että turkulaiset aktivoituivat vaikuttamaan kaupunkimme kehitykseen!
Myös Turun ydinkeskustayhdistys ja Turun yrittäjät ry jättivät omat, pitkälti samansisältöiset, palautteensa. Niitä lukiessani minulle tuli olo, että rahojani ei keskustassa kaivata.
Keskustan yrittäjien kommentit henkivät sitä, ettei muiden kuin autolla saapuvien rahat kiinnosta. Autokaistoja ei saisi vähentää, pyöräliikennettä ei saisi kehittää autoilun kustannuksella, kadunvarsiautopaikkoja ei saisi vähentää, vaikka torin alle valmistui juuri valtava parkkihalli. Näin toimijat harmillisesti itse asiassa toimivat omia etujaan ja keskustan elävöittämistä vastaan.
Autoilusta ei löydy kasvua
On tärkeää ymmärtää, että liikenteen kehittäminen ja keskustatilan käyttö on nollasummapeliä. Johonkin lisätty tila on jostain pois. Kaupungit ja niiden keskustat on 1900-luvun loppupuoliskolla rakennettu autojen ehdoilla. Se ei ole enää järkevää, varsinkaan yrittäjien kannalta.
Autoilijoiden keskiostokset ovat vain 43 % eli alle puolet keskustassa tehdyistä, ja kulutusosuus on tätäkin pienempi.* Autot kuitenkin myös vievät valtavasti tilaa. Kasvua ei sieltä ole saatavissa, koska fyysistä tilaa ei voi lisätä. Eikö olisi järkevää panostaa enemmistöön, eli muuten kuin autolla asioiviin?Kymmenelle neliömetrille mahtuu useampia kävellen kuin autolla asioivia. Kävelykadulla virtaa ostovoimaa ja yritykset huomataan paremmin kuin ajoradan ja parkkipaikkojen takaa.
Jos joku on oikeasti sitä mieltä, että keskusta on nyt paras mahdollinen, kannattaa takertua ajatukseen siitä, että liikenteelle ei tehdä mitään. Jos kuitenkin olisi jotain parannettavaa, pitäisi suhtautua avoimin mielin moderniin liikennepolitiikkaan.
Keskustan kehittäminen edellyttää kestävän liikenteen murrosta
Keskustayrittäjät vaativat, että mitään liikkumismuotoa ei tule rajoittaa merkittävämmin kuin muita. Tästä epärealistisesta jarrutuksesta olisi nyt syytä päästää irti. Turun tavoite on olla ilmastoneutraali ja kasvattaa pyöräilyn, jalankulun sekä bussailijoiden (sic) määrää. Se ei tapahdu ilman, että näitä kulkumuotoja sujuvoitetaan ja niille annetaan lisää tilaa myös keskustasta. Tämä lisää myös asiakaspotentiaalia ja yrittäjien rahavirtaa. Asiakas voi kuluttaa autoilusta säästyvät rahat keskustan liikkeissä.
Näin teen esimerkiksi minä. Liikun lähes aina pyörällä, joskus kävellen tai skuutilla. Viime kuussa käytin menoistani yli puolet keskustan palveluihin: ravintoloihin, kauneushoitoloihin, leipomoihin, kukkakauppoihin, vaatekauppoihin, sistustusliikkeisiin… Hyvin usein keskustassa pyöräilijänä kuitenkin huomaa, että Turkua ei ole suunniteltu minulle. Kävelijänkin keskusta on myllätty parkkihalliremontin takia. Tehokas joukkoliikennejärjestelmä taas on siirretty toteutettavaksi hamaan tulevaisuuteen.
Miten voimme lisätä keskustan asiakasmääriä, jos emme anna näille tehokkaammille liikennemuodoille sitä tilaa, mikä niille yhdenvertaisesti kuuluisi?
“Keskustan kaupallista houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta ostosalueena tulee lisätä kaikin käytettävissä olevin keinoin,” toteavat keskustayrittäjät. Olen samaa mieltä, ja se vaatii rohkeaa ja ennakkoluulotonta otetta liikenteen murrokseen ja kestävien kulkutapojen edistämiseen, ei vanhoihin tehottomiin liikenneratkaisuihin kiinni jäämistä.
*Edit. 30.9. klo 15:21: Korjattu virheellinen luku 46% oikeaksi eli 43%, ja avattu, että kyse on keskiostoksesta. Turussa tehdyssä selvityksessä, johon luku perustuu, verrataan vain keskiostoksia, mutta todellista yhteenlaskettua kulutusosuutta ei ole vertailtu. Pyörällä ja kävellen saapuvien asiakkaiden keskiostos on pienempi, mutta ostosmatkoja tehdään useammin kuin autolla, minkä takia autoilijoiden osuus keskustassa kulutetusta rahamäärästä on todellisuudessa pienempi - ja vastaavasti kävelijöiden, pyöräilijöiden ja bussailijoiden osuus on suurempi kuin Turun selvitys antaa olettaa. Helsingin vastaavassa selvityksessä on asiaa selvitetty perinpohjaisemmin ja on selvinnyt, että autoilijoiden kulutusosuus on huomattavan pieni.
