Kun viimein uskaltaa pyytää apua taisteltuaan masennuksen tai ahdistuksen kanssa. Kun yksinäisyys tai murtunut mieli on vaivannut vuosia ja saa viimein kerättyä riittävästi voimia kertoakseen asiasta.
Silloin apua on oltava saatavilla.
Turkulaiset kokevat voivansa hyvin mutta hyvinvointi jakautuu epätasaisesti; Turun asuinalueissa on suuria eroja. Turkulaisia huolettaa mielenterveys, työ- ja toimintakyky ja talous. Näihin voi kiteyttää kaupungin hyvinvointikertomuksen.
Huoli mielenterveydestä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, ja merkittävästi psyykkisesti kuormittuneita on Turussa enemmän kuin maassa keskimäärin. Samalla turkulaisten mielenterveys on onneksi tilastojen valossa parantunut vuonna 2019.
Tilastoissa ei kuitenkaan vielä näy koronan vaikutus. Poikkeusajat ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti niihin turkulaisiin, joilla on jo aikaisemmin ollut haasteita mielenterveytensä tai päihteiden kanssa. Siksi kaupungin pitää nyt vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja vauhdittaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön toiminnan käynnistämistä.
Koronan syventämässä talousahdingossakin mielenterveyspalveluihin panostaminen on järkevää. Talouden hoito ja säästöt jopa edellyttävät panostusta ennaltaehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön. Kun apua saa helposti, voidaan välttyä inhimilliseltä kärsimykseltä ja toisaalta kalliilta sekä raskailta hoidoilta
Mielen voimavarat edellyttävät hyvää arkea, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja aktiivisen elämän mahdollistavaa ympäristöä. Turussa tarvitaan myös lisää panostusta erityisesti ennaltaehkäisevän mutta myös korjaavan mielenterveyden palveluihin.
Paljon on onneksi jo tehtykin.
Esimerkiksi koulukiusaaminen voi vaikuttaa mielenterveyteen vuosia. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvuun onkin reagoitu lisäämällä koulupsykologeja sekä palkkaamalla 10 psykiatrista sairaanhoitajaa kouluihin. Tulokset näkyivät heti lähetemäärien laskuna nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Nuorille uutena toimintana on käynnistetty henkilöstön ja järjestöjen koulutus mielen voimavarojen vahvistamiseksi.
Nyt tarvitaan koko kaupungin palvelut leikkaavaa laajaa ja kattavaa ehkäisevää mielenterveystyötä, kaikille ikäluokille. Sosiaali- ja terveyskeskuksia, perhekeskuksia ja hyvinvointitoimialan päihde- ja mielenterveyspalveluja pitää kehittää.
Tarvitaan myös tasapainottavaa aluekehitystä; kuten todettu, hyvinvointi jakautuu alueellisesti epätasaisesti. Palvelut on oltava nopean yhteyden päässä. Vetovoimatekijöitä pitää tuoda tasaisesti alueille, myös kaupungin omien investointien ja kaavoituksen kautta.
Alueellisten hyvien ominaispiirteiden korostaminen, yhteisöllisyyden lisääminen, viihtyisä kaupunkiympäristö ja osallisuus mm. asukasbudjetoinnin kautta ovat kaikki myös asioita, jotka antavat hyvät edellytykset mielen voimavaroille.
