Työnteosta aina kannattavaa perustulolla

Nykyelämä vaatii voimia. Toisilla voimat kuluvat töissä ja toisilla taloudellisessa epävarmuudessa. Ajatus kehityksen alkupäässä, joka tähän tilanteeseen johti, oli elintason nostaminen kulutuksella. Tämän ajateltiin kasvattavan taloutta, jolloin useampi pääsisi osalliseksi hyvinvoinnista.

Toisin kuitenkin kävi. Nykyään yhä useamman on vaikea saada työtä ja yhä useampi väsyy työssään. Ratkaisuksi on nostettu eläkeikää, kiristetty työttömyystukien ehtoja ja alettu hoitaa työperäistä väsymystä lääkityksellä, sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä.

Emmekö voisi jakaa työtä tasaisemmin sen sijaan, että pitäisimme osaa ihmisistä työttömänä ja toista burn-outissa?

Kaikkeen tarvitaan rahaa. Jos haluamme enemmän töitä, tarvitsemme enemmän rahaa tai edullisempaa työtä. Työn hintaa voidaan laskea vain, jos kotitalouksiin saadaan enemmän rahaa tai hinnat laskevat.

Perustulo jokaiselle täysi-ikäiselle myönnettävä 560 € vastikkeeton kuukausitulo, joka korvaa sosiaaliturvan varassa elävien nykyiset minimietuudet. Keski- ja suurituloisilta se verotetaan takaisin siten, että käteen jäävät ansiot eivät muutu merkittävästi. Perustulo tekee työnteosta ja yrittämisestä aina kannattavaa sekä vähentää köyhyyttä.

Perustulon avulla työn hintaa muuttamalla voimme luoda enemmän työpaikkoja. Perustulo onnistuu kustannusneutraalisti (eli kustannus pysyy ennallaan) ja harkinnanvaraiset asumistuki, lapsilisä, vammaistuet, viimesijaiset tukimuodot ja eläkkeet pysyvät ennallaan.

Työllistäminen tapahtuu ns. työn puolittamisen avulla eli työ teetetään 1 henkilön sijasta 1,5 tai 2 henkilöllä. Tällöin myös nuorten palkkaaminen helpottuu ja ikääntyvien on helpompi hidastaa työtahtiaan.

Perustulo tarjoaa suojaa myös muutoksia vastaan. Teknologia on vienyt monta työpaikkaa Suomesta ja digitaalinen vallankumous on vähentänyt työpaikkoja yllättävistäkin ammattiryhmistä. Vakituinen työpaikka ei ole siis itsestäänselvyys enää kenellekään ja perustulo toisi työelämän ja työttömyyden välimaastoon joustoa toimeentulon varmuuden ja työn lisääntymisen kautta.

Perustulo on byrokratialtaan kevyt. Moni haluaisi viettää virastoasioinnin sijaan aikaa kotona, töissä, harrastuksissa, opiskelussa, lepäämässä tai työnhaussa. Myös palvelu monessa virastossa parantuisi, sillä perustulo vapauttaisi työntekijöiden aikaa paperityöstä palvelutyöhön.

Joustavuus ja työmarkkinoiden tukeminen kotitalouksien kautta luo paremman yhteiskunnan kuin leikkaukset ja kiristyvät tulostavoitteet. Työelämä on muuttunut, sosiaaliturvankin pitää. Siksi Suomeen tarvitaan perustulo.