Perussuomalaisten Timo Soini, Jussi Halla-aho ja Juho Eerola kuvailivat maahanmuuttoa taloudelliseksi ongelmaksi (HS Kotimaa 6. 1.). Eerola mainitsi jutussa muun muassa, että ”maahanmuuttajista iso osa on tulonsiirtojen varassa eläviä”.
Poliitikoilta on vastuutonta leimata koko maahanmuutto taloudelliseksi rasitteeksi. Toivoisimme Helsingin Sanomilta kriittisyyttä, kun lehti uutisoi poliitikkojen populistisia kommentteja – etenkin kun esitetty väite ei pidä paikkaansa.
OECD:n kesällä 2013 julkaistun raportin mukaan maahanmuutto hyödyttää lievästi Suomen julkista sektoria.
Kaikkien maahanmuuttajien leimaamisen sijaan olisi hedelmällisempää puhua siitä, kuinka saamme jokaisen mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Toimivilla kotouttamistoimilla maahanmuuton taloudellisia hyötyä voi kasvattaa selvästi.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on viime kesän maahanmuuttoon liittyvässä tutkimuksessaan todennut, että suhteellisen pienet panostukset, esimerkiksi kotouttamissuunnitelmien käyttöönotto, nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes kaksinkertaisesti kymmenessä vuodessa. Ne myös vähensivät tulonsiirtojen tarvetta.
Ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä kasvaa. On tosiasia, että Suomen talous tarvitsee maahanmuuttajia. Viime marraskuussa julkaistun tunnetun konsulttiyrityksen Boston Consulting Groupin raportin mukaan ikääntymisen aiheuttama huoltosuhteen heikkeneminen on vakavampi ongelma Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Olisikin järkevämpää keskustella siitä, miten voisimme kehittää kotouttamistoimiamme. Se helpottaisi ihmisten sopeutumista Suomeen ja maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti.
Ozan Yanar
Saara Ilvessalo
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajat
Miksi ei huoltosuhteen heikkenemistä, joka on vakava ja kärjistyvä ongelma, yritetä korjata työttömille ja syrjäytyneille kohdistettavilla ohjelmilla?
Juuri julkinen sektorihan olisi tässä avainasemassa, koska yksityinen ei pysty hyödyntämään tätä osaa työvoimasta.
Maahanmuuton tarvetta on mielestäni huomattavasti liioiteltu.