Julkaistu Turun Sanomissa 24.9.2014
Eelis Pulkkinen kritisoi Turun Sanomissa 20.9. Vihreiden energiakantoja. Kirjoituksessa esitettiin muutama kummallinen väite uusiutuvasta energiasta ja Venäjästä. Ne kaipaavat selvennystä.
Pulkkinen veti kirjoituksessaan päivän säästä suorat johtopäätökset siihen, että Suomessa ei voitaisi hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Tosiasiassa Suomi pystyisi huolehtimaan koko sähköntuotannostaan uusiutuvalla energialla, jos päättäisimme satsata siihen samalla tarmolla, joka nyt hukataan kalliin ja ongelmallisen ydinvoiman edistämiseen.
Toisin kuin jotkut Suomessa yhä kuvittelevat, uusiutuvien aika on jo täällä – tai ainakin naapurimaissamme. Ruotsissa ja Tanskassa on viidessä vuodessa rakennettu yhteensä Fennovoiman vuosituotantoa vastaava määrä pelkästään tuulivoimaa.
Yksi uusiutuvan energian muoto ei toki riitä: tarvitaan yhdistelmä tuulivoimaa, aurinkovoimaa, kestävää biovoimaa, uutta vähäpäästöistä teknologiaa, energiatehokkuutta ja energiankäytön vähentämistä.
Olkiluoto 3 -voimalaa perusteltiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä. Voimala ei kuitenkaan vieläkään tuota sähköä, eikä sen valmistuminen ole näköpiirissä, vaikka laitoksen piti olla valmis vuonna 2009. Kahteenkymmeneen vuoteen tähän maahan ei ole valmistunut yhtäkään ydinvoimalaa.
Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen satsaaminen on ainoa tapa vähentää päästöjä riittävän nopeasti. Jokainen euro ydinvoimalaprojekteihin on kuitenkin euro pois uusiutuvilta.
Suomi on putoamassa kansainvälisen uusiutuvan energian kelkasta ydinvoimaan panostamisen vuoksi. Ernest & Youngin arviossa eri maiden houkuttelevuudesta uusiutuvan energian investoinneille Suomi on sijalla 36/40.
Pulkkinen ei myöskään mielipidekirjoituksessaan tunnu ymmärtävän, että Fennovoiman hanke todella lisää haitallista energiariippuvuuttamme Venäjästä, vaikka hanketta alun perin perusteltiin nimenomaan energiariippuvuuden vähentämisellä Venäjästä.
Nyt ydinvoimalan rakentaa ja sen suurin omistaja on Rosatom, joka on Kremlin suoran ohjauksen alainen valtionyhtiö. Projektiin ryhtyminen lähettää täysin väärän poliittisen signaalin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Suomalaiset yksityiset investoijat ovat kaikonneet hankkeesta, eli valtava taloudellinen riski otetaan kuntalaisten verorahoilla. Rosatom ei ole toteuttanut ainuttakaan länsimaiset turvallisuusvaatimukset läpäisevää hanketta. Energia ei ole koskaan Venäjälle pelkkää bisnestä, vaan aina osa valtapolitiikkaa.
Lopuksi on myös syytä korjata eräs väärinymmärrys: vaatimus Fennovoiman 60 prosentin ”kotimaisesta” omistuksesta ei tarkoita kotimaista omistusta.
Ministeri Vapaavuori avasi sanan sisältöä itse tiedotustilaisuudessa seuraavasti: ”Yhtiön omistuksesta selkeä enemmistö on ”kotimaisilla” toimijoilla, eli siis käytännössä toimijoilla, joiden asuin- tai kotipaikka on EU:n tai ETA-maiden alueella.”
”Kotimaiseksi” lasketaan siis lähes kaikki eurooppalainen omistus.
Saara Ilvessalo, Vihreiden puoluehallituksen jäsen
