Turun uusi Kirjastosilta valmistuu ja avataan kaikelle kansalle käytettäväksi 3. joulukuuta. Viime vaalikauden valtuusto päätti sillan sisältävästä asemakaavamuutoksesta kokouksessaan 14.11.2011 tiukan äänestyksen jälkeen. Monille suurin syy sillan puoltamiseen oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, johon myös monissa strategioissamme olemme kaupunkina sitoutuneet.
Jo luonnosvaiheessa viime kauden ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti Vihreiden lisäyksellä, että ”hankkeen toteuttamisen yhteydessä uudelle sillalle johtavien kevyenliikenteen väylien kattavuutta etenkin väleillä Kauppiaskatu – Yliopistonkatu sekä Hämeenkatu – Uudenmaankatu parannetaan” (Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirjasta 28.4.2009). Myös kaupunginvaltuuston käsittelyssä päätökseen tehtiin Vihreiden ponsi, jonka mukaan ”[t]ämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä”.
Siksi olin sanalla sanottuna pettynyt lukiessani, että ”Kirjastosillalta tulevaa kevyttä liikennettä palveleva pyöräkaistajatkoyhteys Linnankadulle päin ei valmistu tämän vuoden puolella eikä niin ikään Kauppiaskatua ryhdytä kaksisuuntaistamaan välillä Linnankatu-Eerikinkatu.” Aikaa kun näiden suunnitelmien tekemisellä on ollut jo tovi jos toinenkin. Meille siis valmistuu silta, joka ensimmäiset puolisen vuotta elämästään on rampa.
Itse kannatin alun perin vanhan Pennisillan paikkaa uudelle sillalle, mutta mielestäni Rettiginrinteen ja kirjaston välille sijoittuva nykyinen Kirjastosilta on kelvollinen kakkosvaihtoehto kun enemmistö siihen päätyi. Siltaan saatiin rahaa EU:lta Ihmiselle parempi keskusta -hankkeeseen, ja tarkoituksena oli nimenomaan lisätä kestävää kehitystä tukevaa pyöräilyä sekä kävelyä ja edistää liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat monilta kohdilta erityisesti pyöräilijälle hengenvaarallisia, minkä takia painetta onkin syytä näillä alueilla vähentää. Tähän tarpeeseen uusi silta vastaa ainakin jossain määrin.
Tavoitteet eivät kuitenkaan voi toteutua, jos sillalle tai sieltä eteenpäin ei pääse liikkumaan pyörällä. Valtuustoryhmät käsittelevät paraikaa kaupungin budjettia vuodelle 2014, ja olisi äärimmäisen tärkeää, että investointeihin kirjattaisiin sekä Hämeenkadun että Kauppiaskadun pyöräväylien toteuttaminen. Tästä voitaisiin vihdoin toden teolla aloittaa 80-luvun puolessavälissä tehdyn keskustan pyöräverkkosuunnitelman toteuttaminen.
