Olin lauantain Turun Sanomissa kirjoittajavieraana. Kirjoitin otsikolla ”Lisää suoria vaikutusmahdollisuuksia” suorasta demokratiasta ja sen tarpeesta edustuksellisessa järjestelmässämme. Alla liitettynä kyseinen teksti – Toivottavasti tästä herää keskustelua ja kumpuaa myös tekoja.
Lisää suoria vaikutusmahdollisuuksia
Turun Sanomat 11.12 2010 02:31:49
Itse kullakin alkaa varmasti jo keittää yli. Vaalirahakohut, jääviydet, maan tapa, Turun tauti, sidonnaisuudet, oman edun tavoittelu ja totuuden piilottelu. Demokratia on hieno asia, mutta tämä ei tarkoita, ettei sitä pitäisi kehittää. Demokratiaamme tarvitaan täydennykseksi suoria vaikutusmahdollisuuksia, jotta edustuksellisen ja institutionaalisen politiikan legitimiteetti voidaan taata.
Kolme neljästä suomalaisesta haluaa kansalaisille nykyistä laajemmat oikeudet suoraan aloitteentekoon politiikassa. Tämä ilmenee esimerkiksi MTV3:n ja oikeusministeriön vajaa vuosi sitten teetättämästä demokratian toimivuutta koskevasta kyselystä. Lisäksi kaksi kolmesta on sitä mieltä, että tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä. Kansanedustajista 58 % sen sijaan vastustaa kansanäänestysten lisäämistä. Nuorista poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin luottaa 20 %, kansanedustajista taas 80 %.
Usko demokratian toteutumiseen vaihtelee selkeästi kansanedustajien ja kansan välillä. Karkeasti ottaen voisi sanoa, ettei kansa luota edustajiinsa ja toisin päin, vaikka molemminpuolinen luottamus päättäjien ja kansan välillä on demokratian toiminnan edellytys. Laskeva äänestysinto ja ihmisten lisääntyvä vieraantuminen politiikasta kertovat siitä, että kansalaisvaikuttamista, demokratiaa, on kehitettävä. Ihmiset osallistuvat politiikkaan vain, jos kokevat voivansa vaikuttaa.
Suora ja osallistava demokratia, eli muun muassa kansalaispäätökset ja kansalaisaloitteet, ei ole edustuksellisen demokratian vastakohta, vaan sitä täydentävä ainesosa. Osallistava demokratia on vallan jakamista ja enemmistövallan rajoittamista.
Sitovia kansanäänestyksiä on järjestettävä päätöksenteon ja hallinnon kaikilla tasoilla. Pelkät neuvoa-antavat kansanäänestyksen jopa heikentävät demokratiaa, sillä niiden tulosta ei päättäjien ole pakko noudattaa. Esimerkiksi kuntalakia tulisikin muuttaa siten, että luovutaan valtuuston harkintavallasta kansanäänestysaloitteen toimeenpanemisessa.
Tietoisuus omasta poliittisesta päätösvallasta ja varsinainen osallistuminen politiikkaan nostavat kansalaisten omanarvontuntoa, tietämystä asioista ja valmiuksia päätöksentekoon. Monet poliitikot epäilevät kansan kykyä päättää asioista. Samoin epäiltiin aikoinaan myös esimerkiksi naisia, kun äänioikeutta laajennettiin. Miksi osallistuminen päätöksentekoon asioista olisi vaativampaa kuin osallistuminen vaaleihin eli päätöksentekoon henkilöistä?
• Kirjoittaja on oikeustieteiden ylioppilas, Turun varakaupunginvaltuutettu ja Vihreiden oikeuspoliittisen työryhmän jäsen.
