”Niin, sinähän nyt perustelet asioita tunteella kun olet noin nuori ja naiivi. Iän myötä sitä oppii ajattelemaan järkevästi!”
Ikään liittyvät ennakkokäsitykset ovat ymmärrettäviä, mutta usein valitettavia. Stereotypioille on tietenkin olemassa syynsä ja alkulähteensä, mutta erityisen raivostuttavia ovat vähättelevät kommentit, jotka jollain hiljaisella tasolla tuntuvat olevan yleisesti hyväksyttyjä. En liene ainoa hiukan nuorempi, joka on pyörinyt ikäryhmälleen epätyypillisissä piireissä (hyvänä ja harmahtavana esimerkkinä kunnallispolitiikka) ja törmännyt alentavaan puhuttelutyyliin.
Uskokaa tai älkää, nuoret ovat varmasti huomanneet olevansa nuoria. Ehkä moni toivoisi siis tulevansa kohdelluksi nimenomaan tasa-arvoisena ihmisenä. Näin voitaisiin ehkä keskittyä asioihin, ei toisiimme tai itseemme.
Vai miten mahdettaisiin suhtautua ikäihmisiä samalla kaavalla puhuteltaessa? ”Sinähän nyt olet jo pudonnut kärryiltä tämän kunnan asioista, dementiakin taitaa kalvaa. Nykyajasta et tiedä mitään, mutta olihan sinullakin parhaat päiväsi!”
Ei kovin reilua.
Jotenkin olet taas niin oikeassa. Laitapa tämä tekstisi kaikkien tietoon Uuteen Suomeen – saat takuuvarman huomion.